Tromssan ruijansuomalainen yhdistys


Etusivu/Forsiden		Historiikki Seura perustettiin 10. toukokuuta 1983. Seuran nimi oli aluksi Tromssan Norja-suomi-seura – Norsk-Finsk forening i Tromsø. Seura on ollut kaksikielinen alusta asti. Vuosina 1993-1994 seuran nimi oli Tromssan ruijansuomalaiset – Norskfinsk forening i Tromsø. Nykyisen nimensä seura sai vuonna 1994. Jäsenmäärä nousi yli sataan vuonna 1991. Enimmillään jäseniä on ollut yli 200. Vuoden 2004 lopussa jäsenmäärä oli 156 henkeä. Alkuaikoina seura pyrki levittämään tietoa Suomesta ja suomalaisuudesta norjalaisille mm. järjestämällä Suomi-aiheisia esitelmiä. Sittemmin seuran toiminta on muuttunut enemmän suomalaispainotteiseksi. Seura piti lauantaikoulua suomalaislapsille vuosina 1983-1987. Tusinan verran lapsia osallistui tähän. Suomen itsenäisyyspäivää on vietetty alusta lähtien, ja vappua ruvettiin viettämään 1991. Seuran osti syyskuussa 1988 vanhan mökin saaren pohjoiskärjestä. Mökistä ruvettiin tekemään saunaa. Ensimmäiset löylyt heitettiin 28. toukokuuta 1989, ja tästä vuodesta lähtien saunalla on vietetty myös juhannusjuhlia. Sauna lämpeni alkuvuosina 40-50 kertaa vuodessa. Saunan käyttö lisääntyi huomattavasti 1990-luvun puolivälin jälkeen. Seura on vuosien varrella järjestänyt jäseniltoja, lauluiltoja, erilaisia lasten tapahtumia, retkiä ja osallistunut erilaisiin kansainvälisiin kulttuuritapahtumiin Tromssassa, aina vuodesta 1989 lähtien. On vietetty laskiaista, esitetty Tiernapoikia, kahvitettu Tasavallan presidentti (1994), majoitettu ja mainostettu suomalaisia taiteilijavierailuja ja myyty ruisleipää. Suomenkielistä lastentarhaa yritettiin perustaa 1980-luvun lopussa sekä kveeninkielistä lastentarhaa 2000-luvun alussa, kummassakaan kuitenkaan onnistumatta. Vuonna 1996 seura rupesi – julkisten liikenneyhteyksien puuttuessa organisoimaan kimppakyytiä Tromssasta Suomeen. Seuran 15 alkuvuodesta on kirjoitettu historiikki. Kirjanen on myytävänä hintaan 100 kruunua. Historikk Foreninga ble stiftet 10. mai 1983. Det har vært flere navneendringer i årenes løp. Det nåværende navnet Tromssan ruijansuomalainen yhdistys – Norskfinsk forening i Tromsø ble vedtatt i 1994. I 1991 kom antall medlemmer over hundre. For det meste har det vært over to hundre medlemmer. I slutten av 2004 hadde foreninga 156 medlemmer. I de første årene skulle foreninga spre informasjon om Finland og finsk kultur til nordmenn. Det ble blant annet holdt foredrag og diskusjonskvelder. Etter hvert ble det mer aktiviteter som var rettet mot de finsktalende i Tromsø. I årene 1983-1987 var foreninga pådriver den finskspråklige lørdagsskolen hvor opptil tolv barn deltok. Feiring av Finlands nasjonaldag har vært en av de mest populære aktivitetene. Feiring av St. Valborgsaften startet i 1991. I september 1998 kjøpte foreninga ei gammel hytte på nordspissen av Tromsøya. Hytta ble bygd om til badstu. Den ble oppvarmet for første gang 28. mai 1989. Fra det året har foreninga arrangert St. Hans-feiring der. De første årene ble badstua oppvarmet 40-50 ganger pr år, men fra midten av 1990-tallet økte bruken betydelig. I løpet av årene har foreninga arrangert medlemskvelder, sangkvelder, diverse barnearrangementer og turer samt deltatt i internasjonale kulturarrangement i Tromsø. Vi har feiret fastelavn, spilt Stjernegutter, solgt rugbrød, servert kaffe til president Martti Ahtisaari (1994) og innlosjert finske kunstnere som har vært i Tromsø i sin Nord-Norgesturne. I slutten av 1980 prøvde vi å få til en finskspråklig barnehage i Tromsø og en kvensk barnehage i begynnelsen av 2000-tallet, uten at det ble noe av det. I 1996 fant vi, i mangel av offentlige kommunikasjoner mellom Nord-Norges største by og finskegrensa, en ordning med kameratkjøring mellom Tromsø og Kilpisjärvi. Det er blitt skrevet en historikk om de første 15 åra i foreninga. (Bilde av omslaget ovenfor. Pris 100 kroner)

Historiikki

Seura perustettiin 10. toukokuuta 1983. Seuran nimi oli aluksi Tromssan Norja-suomi-seura – Norsk-Finsk forening i Tromsø. Seura on ollut kaksikielinen alusta asti.

Vuosina 1993-1994 seuran nimi oli Tromssan ruijansuomalaiset – Norskfinsk forening i Tromsø. Nykyisen nimensä seura sai vuonna 1994.

Jäsenmäärä nousi yli sataan vuonna 1991. Enimmillään jäseniä on ollut yli 200. Vuoden 2004 lopussa jäsenmäärä oli 156 henkeä.

Alkuaikoina seura pyrki levittämään tietoa Suomesta ja suomalaisuudesta norjalaisille mm. järjestämällä Suomi-aiheisia esitelmiä. Sittemmin seuran toiminta on muuttunut enemmän suomalaispainotteiseksi.

Seura piti lauantaikoulua suomalaislapsille vuosina 1983-1987. Tusinan verran lapsia osallistui tähän.

Suomen itsenäisyyspäivää on vietetty alusta lähtien, ja vappua ruvettiin viettämään 1991.

Seuran osti syyskuussa 1988 vanhan mökin saaren pohjoiskärjestä. Mökistä ruvettiin tekemään saunaa. Ensimmäiset löylyt heitettiin 28. toukokuuta 1989, ja tästä vuodesta lähtien saunalla on vietetty myös juhannusjuhlia. Sauna lämpeni alkuvuosina 40-50 kertaa vuodessa. Saunan käyttö lisääntyi huomattavasti 1990-luvun puolivälin jälkeen.

Seura on vuosien varrella järjestänyt jäseniltoja, lauluiltoja, erilaisia lasten tapahtumia, retkiä ja osallistunut erilaisiin kansainvälisiin kulttuuritapahtumiin Tromssassa, aina vuodesta 1989 lähtien. On vietetty laskiaista, esitetty Tiernapoikia, kahvitettu Tasavallan presidentti (1994), majoitettu ja mainostettu suomalaisia taiteilijavierailuja ja myyty ruisleipää.

Suomenkielistä lastentarhaa yritettiin perustaa 1980-luvun lopussa sekä kveeninkielistä lastentarhaa 2000-luvun alussa, kummassakaan kuitenkaan onnistumatta.

Vuonna 1996 seura rupesi – julkisten liikenneyhteyksien puuttuessa organisoimaan kimppakyytiä Tromssasta Suomeen.

Seuran 15 alkuvuodesta on kirjoitettu historiikki. Kirjanen on myytävänä hintaan 100 kruunua.

Historikk

Foreninga ble stiftet 10. mai 1983. Det har vært flere navneendringer i årenes løp. Det nåværende navnet Tromssan ruijansuomalainen yhdistys – Norskfinsk forening i Tromsø ble vedtatt i 1994.

I 1991 kom antall medlemmer over hundre. For det meste har det vært over to hundre medlemmer. I slutten av 2004 hadde foreninga 156 medlemmer.

I de første årene skulle foreninga spre informasjon om Finland og finsk kultur til nordmenn. Det ble blant annet holdt foredrag og diskusjonskvelder. Etter hvert ble det mer aktiviteter som var rettet mot de finsktalende i Tromsø.

I årene 1983-1987 var foreninga pådriver den finskspråklige lørdagsskolen hvor opptil tolv barn deltok.

Feiring av Finlands nasjonaldag har vært en av de mest populære aktivitetene. Feiring av St. Valborgsaften startet i 1991.

I september 1998 kjøpte foreninga ei gammel hytte på nordspissen av Tromsøya. Hytta ble bygd om til badstu. Den ble oppvarmet for første gang 28. mai 1989. Fra det året har foreninga arrangert St. Hans-feiring der. De første årene ble badstua oppvarmet 40-50 ganger pr år, men fra midten av 1990-tallet økte bruken betydelig.

I løpet av årene har foreninga arrangert medlemskvelder, sangkvelder, diverse barnearrangementer og turer samt deltatt i internasjonale kulturarrangement i Tromsø. Vi har feiret fastelavn, spilt Stjernegutter, solgt rugbrød, servert kaffe til president Martti Ahtisaari (1994) og innlosjert finske kunstnere som har vært i Tromsø i sin Nord-Norgesturne.

I slutten av 1980 prøvde vi å få til en finskspråklig barnehage i Tromsø og en kvensk barnehage i begynnelsen av 2000-tallet, uten at det ble noe av det.

I 1996 fant vi, i mangel av offentlige kommunikasjoner mellom Nord-Norges største by og finskegrensa, en ordning med kameratkjøring mellom Tromsø og Kilpisjärvi.

Det er blitt skrevet en historikk om de første 15 åra i foreninga. (Bilde av omslaget ovenfor. Pris 100 kroner)